Saavuin tänä aamuna tänne Jaipuriin. Kaikki meni matkalla ihan harvinaisen hyvin. Pakaasit eivät kadonneet missään vaiheessa mitä pelkäsin eniten, sain nukuttua matkalla, jatkolennot löytyivät helposti jne. Delhiin saavuin puolenyön aikaan (paikallista) ja harmikseni huomasin heti, että Kingfisher airlinesin Jaipurin lento oli peruttu. Eikun selvittämään asiaa tiskiltä jossa hommat pelasi hitaasti, koska koko kentän tietokannat olivat alhaalla. Tapasin siinä odotellessa mukavan nuoren intialaisen musiikkia opiskelevan naisen, joka myös odottelin kräshänneen systeemin ylösnousua. Parin tunnin odottelu sujui mukavasti hänen kanssaan Intiasta ja elämästä jutellen. Intialaisten ystävällisyys tuli siis todistettua varsin heti kättelyssä. Lento oli kuitenkin yhä peruttu joten ryhdyin selvittämään muiden yhtiöiden lentoja. Peruuntuneesta lennosta lupasivat palauttaa rahat, joten päädyin lentämään kalliimmalla JetAirwaysillä hiukan aikaisemmin kuin varsinainen lentoni olisi ollut. Tänne Jaipuriin saavuttua kämppikseni kertoi, että lauantaina hänen saapuessaan samainen Kingfisherin aamulento Jaipuriin oli peruttu ja koko jengi odotteli iltalentoon saakka. Pohdittiin, että tämä onkin ehkä heidän jokapäiväinen lentojen yhdistämiskäytäntö. Perille kuitenkin pääsin ja minua oltiin vastassa niinkuin oli luvattu. Taksimatka Idexin Campille eli tänne vapaaehtoisten ja harjottelijoiden pääasuintalolle Tok Roadin varrelle olikin kentältä ihan lyhyt. Herätettiin aamutuimaan kämppikseni oululainen Alli, jotta pääsin majoittumaan. Allin kanssa bondattiinkin heti ja sain hyviä vinkkejä kaikkeen alkuhulinaan täällä jo kaksi päivää olleelta expertiltä. Muut asukkaat, joita kolmella talolla on yhteensä 16, on suurin osa vapaaehtoisia mm. Irlannista, Australiasta ja jenkeistä. Ensi viikolla tulee lisää suomalaisia harjottelijoita.
Söin aamupalan, kävin suihkussa ja nukuin reilut kolme tuntia (pinkin hyttysverkon alla) lounaaseen saakka. Lounaan jälkeen hoidettiin vähän käytännön asiota ja Alli lähti näyttämään paikkoja, erityisesti suuntana oli lokaali citymarket Big Bazaar. Yritettiin hankkia paikallista sim-korttia, joka ei onnistunut vielä tänään koska meillä suomalaisillahan ei missään virallisissa papereissa lue vakituista osoitetta Suomessa, jonka jostain syystä haluavat tietää. Ostettiin kuitenkin pyyhe kylppärin eteen jalkojen kuivaukseen, pikkulukko säilytyslokeroon, mikä päätettiin yhdessä jakaa ja yritettiin nostaa mulle lisää rahaa siinä onnistumatta. Huomenna uusi yritys. En ole järkyttynyt toistaiseksi mistään. Olen varsin rela ja odotuksiini nähden täällä on paljon rauhallisempaa ja vähemmän häsläystä. Ihan tuolla kylilläkin siis. Kuuma kyllä on ja hiostavan nihkeää koko ajan, +30, mutta huoneessa on ilmastointi ja ulkonakin kykeni olemaan koska kävi pieni tuuli. Päivän eläinbongaussaldo: kameli, vuohi, lehmiä, koiria ja kolme kuollutta rottaa (kadulla).
Myöhemmin lisää. Nyt vaan tämä ensimmäinen päivitys täältä aiheella hyvin menee ja kaikki sujuu ongelmitta.
AiJaipurissa? Ja heti ritiikkiä: Intialaisia on senverta paljon, että ei kai sitä ny sentään yhden ja ekan juttukaverin antamien tuntemusten perusteella koko kansaa voi leimata? Paitti jos tämän kerran. Asiaintiahan vaikutta myönteiseltä ylläriltä ainkakin olon rauhallisuuden suhteen.
VastaaPoistaOdotan lisää luettavaa. Koetan malttaa olla huomauttelematta ainakin kirjoitusvihreistä. Iso viilennyshali!