Kamelisafarilla Bikanerissa

Ensimmäisen työviikon päätteeksi lähdettiin pitkälle viikonloppureissulle Bikaneriin 11 hengen porukalla. Perjantai-iltana kymmenen maissa hypättiin yöjunaan ja heti alkajaisiksi täytyi istumapaikoista nostaa mekkala. Intialainen ”just half hour” tai ”can I sit here only 10 minutes” ei tarkoita todellisesti niin lyhyttä aikaa vaan jatkuu samoina kymmenminuuttisina ikuisesti. Meillä oli paikat sleeper-vaunussa ja saatuamme ylimääräiset istujat häädettyä nostettiin selkänojana istuessa toiminut peti keskimmäiseksi makuupaikaksi. Junailu oli kyllä varsinainen kokemus, mutta hetken verran sain kuitenkin nukuttua. Yleisestikin asemalle illalla mennessä ei mulla ollut varsinaisesti mitenkään hyvät vibat, vaikka usein junailusta pidänkin. Intialainen junailu on kuitenkin ehkä hiukan poikkeus... Kiinnostava kokemus kylläkin, mutta ei ainakaan rauhallinen, hiljainen tai yksityinen – niin kuin ei tosin mikään muukaan täällä.

Kamelisafari oli buukattu erään hotellin kautta ja uusiseelantilainen 54-vuotias Lynne (tällä reissulla lisänimen Mama saanut) oli järjestänyt kaiken reissuun liittyvän. Meitä oltiin vastassa aamuyöllä 4.30 asemalla ja otettiin yhteensä kolme huonetta muutaman tunnin aamu-unia ja siistiytymistä varten. Aamupalan jälkeen lähdettiin kohti aavikkoa ja kameleita (jotka tässä tapauksessa olivatkin yksikyttyräisiä dromedaareja), joiden selkään päästiin suunnilleen puolilta päivin. Alkuun en osannut rentoutua kamelin selässä, mutta pikkuhiljaa pääsin jyvälle. Lounastauko pidettiin jo noin tunnin ratsastuksen jälkeen ja kamelien lepotauko kestikin kolme tuntia (jota hiukan pidensi ongelmat ruuanlaittokaasun kanssa). Lounaan jälkeen jatkettiin kolmisen tuntia ja leiriydyttiin kuuden jälkeen. Paikallinen aavikko oli kyllä harvinaisen vihreä ja kasvillisuus runsasta näin monsuunin jäljiltä eikä hiekkadyynejä oikein voi verrata Saharan kokemuksiini. Pääsin kuitenkin kamelin selkään ja nukkumaan tähtitaivaan alla. Täysikuu valaisi koko yön, eikä taskulamppuja tarvinnut. Lämpötila ei myöskään laskenut vaan pysyi 15-20 asteessa koko ajan. Aamuyön kosteus oli vain nihkeyttänyt kaikki tavarat. Matkasin sunnuntaina takaisinpäin kamelin vetämässä kärrissä kuten suurin osa porukasta muutenkin. Kameleiden satuloita ei voi sanoa mitenkään mukaviksi ja kipu ratsastuksen jäljiltä oli aivan toista kuin perus hepparatsastelusta.

Safarin päätyttyä iltapäivällä vierailtiin Karni Mata, Deshnoke rottatemppelissä, joka oli yksi kiehtovimmista ja oudoimmista paikosta tähän mennessä – ja jotain sellaista jota voi olla ainoastaan Intiassa. Temppeli kuhisi rottia, joita ihmiset tulivat ruokkimaan ja joille uhrasivat ruokaa. Kaikkein käsittämättömintä oli se, että palvojat suutelivat rottatemppelin lattiaa. Minulle oli ihan tarpeeksi kuumottavaa kävellä temppelissä ilman kenkiä ja inhonväristykset tulivat hetkeä myöhemmin autossa kun oltiin päästy ulos.

"The legend about rat temple. According to a local legend, Karni Mata, the 14th century mystic and an incarnation of Hindu goddess Durga, implored Yama, the god of death, to restore the life of the son of one of her storyteller. Yama refused, and Karni Mata incarnated the dead son and all of the storytellers as a rat, under her protection. According beliefs if you see white rat in the temple you will have either good luck rest of your life or you can have three wishes."

Rat temple

Hotellilla päästiin suihkuun ja siistiytymään sekä illalliselle, joka oli tähänastisista aterioista paras. Paluu air condition yöjunalla (joka oli noin 400 rupiaa menojunaa kalliimpi) olikin sitten varsinaista luksusta ja junailu saattaa silti miellyttää myös täällä. Lakanat, peitot ja tyynyt rautateiden puolesta ja jopa verhot makuuosastojen ja käytävän välissä. Sain nukuttu melkein koko 7 tunnin matkan takaisin Jaipuriin. Kotona campillä oltiin aamukuudelta ja painuttiin suoraan parin tunnin jatkounille. Töistä lähdettiin tänään Paulinan kanssa jo kahdelta, koska a) pomo ei ollut paikalla ja toimistotyöntekijä Saraswati oli sitä mieltä että me väsyneet voimme ihan hyvin lähteä kotiin, b) internet ei toiminut eikä tutkimusta voinut juurikaan valmistella, c) kenttätyöntekijät eivät ottaneet meitä mukaan, koska valmistelevat slummeissa loppuviikon health campejä eikä meille olisi siellä mitään tekemistä. Tulevana viikonloppuna pysytään täällä Jaipurissa. Suunnitelmissa on levätä, juhlia synttäreitäni ja käydä paikallisissa nähtävyyksissä.

We (total 11 from the house in that group) had a weekend trip to Bikaner desert and camel safari there. Have to say that it's not really that kind of desert than I expected. Nothing comparing to Sahara's sand dunes. But we weren't really in the deep desert just having short camel ride for tourist and night under the stars (and full moon!). Nice experince though and now I finally got to do camel riding.

We also visited rat temple Karni Mata. In all Indian temples you should take your shoes off – also here and it was quite creepy to walk there surronded by hundreds of rats. Maybe the most excited experience here so far