Olen oman kuskini kyydissä matkalla töistä kotiin. Varjoisaan kohtaan tienviereen on pysähtynyt tuk-tuk, josta sojottaa ulos yksi jalka. Kuski on jäänyt ottamaan nokosia. Hymyilen leveästi ja ajattelen, kuinka monenlaisia hetkiä täällä voikaan todistaa, mikäli pitää silmänsä auki ja havainnoi ympäristöään.
Teen Kho Nagorianissa ensimmäisiä haastatteluja pieneen töihin tehtävään tutkielmaani, joka käsittelee tyytyväisyyttä elämään. 20-vuotias Nazmin vastaa Suhelan hindiksi esittämiin kysymyksiin. Mitä enemmän haastateltava kertoo, sitä enemmän hänen silmänsä alkavat kostua. 17-vuotiaana naitetun, perhe-elämän murjoman edessäni itkevän naisen ainoa syy elää on hänen kolmevuotias tyttärensä.
Kolmejalkainen dalmatialainen katukoira linkkaa eteenpäin pitäen tasapainonsa taitavasti häntäänsä pyörittäen Jai Jawan Colony III -alueella, jonne eksymme matkalla apteekeille.
En ole katsonut televisiota kertaakaan ajatuksen kanssa, vaikka cämpin olohuoneessa se pauhaa jatkuvasti. Kenttätöissä meidät kutsutaan erääseen kotiin, istutetaan alas, tarjotaan colaa ja keksiä. Olen kuumuuden ja haastattelujen vuoksi uupunut, enkä jaksa seurustella. Sen sijaan tuijotan haltioituneena valtavan kokoisesta taulu-tv:stä intialaista Disney Channeliä, joka pian vaihdetaan elokuvakanavaan. Mainoskatkolla suuni loksahtaa auki ja intialaiset tiukassa istuvat sukupuoliroolit havahduttavat minut pohtimaan onko muutos täällä edes mahdollinen. Mainostettavan einesruokapussin brändinimi on ”Husband's choice”.
Lauantai-illaksi Alli ja minä olemme valinneet meille turistilehdykästä Tonk Roadilla sijaitsevan ravintolan Rock Onn, joka on Sunny Paradisen kuudennessa kerroksessa. Tonk Road on ainoa tuttu elementti eikä tuk-tuk-kuskikaan tiedä sen enempää. Ajetaan Tonkilla kotia kohti ja päätetään jo luovuttaa ravintolan etsiminen, kunnes Alli bongaa korkean rakennuksen katolta valokirjaimet SU. Rakennus on heikosti valaistu ja näyttää kaiken kaikkiaan täysin hylätyltä. Sisällä on tyhjiä liikehuoneistoja kaltereiden takana ja tunnelma on karmiva, luonnottoman hiljainen. Rakennuksen edessä istuvat miehet kuitenkin vakuuttavat paikan olevan oikea. Hississä, jonka lähtiessä huomaamme olevan Koneen valmistama, mietimme mihinhän mahdammekaan päätyä. Kuudennessa kerroksessa odottaa kuitenkin harvinaisen miellyttävän oloinen ravintola, jonka menu on lupaava, mutta nimi onkin nykyään Smoke Lounge. Ennen ruokaa saamme eteemme alkupaloja, joita emme ole tilanneet ja ruuankin seuraksi ylimääräisiä kippoja. Mahtavan ruuan jälkeen molemmille tuodaan taas uudet kipot, joissa lilluu muutamia hedelmän paloja. Pohdimme ääneen kippojen tarkoitusta. Alli meinaa ronkkia hedelmät ja syödä ne, minä puolestaan arvelen sisällön tarkoitetun juotavaksi. Kysyn tarjoilijalta mitä eteemme onkaan tuotu ja vastaukseksi saamme: lämmintä sitruunavettä sormien huuhteluun. Repeämme nauramaan. Onneksi ei maistettu.
Sunnuntaina tunnin hieronnan jälkeen menen vielä kasvohoitoon. Monen erilaisen pesuaineen, kuorintamömmön ja voiteen jälkeen minut on jätetty makaamaan yksin huoneeseen jokin siveltimellä levitelty aine kasvoillani. Torkahdan ja havahdun oven koputukseen kasvohoitajan yrittäessä tarjota chaita. Olen hetken sekaisin, koska luulen olevani kahden korttelin päässä sijaitsevan cämp-housen huoneessani enkä enää Smart Spassa.
Tänään aamulla töissä kierrätän hindiksi käännettyjä haastattelukysymyksiäni kenttätyöntekijöiden kesken ja yritän selvittää heidän viikkoaikatauluaan. Santosh lupaa ottaa minut mukaansa kentälle tiistaina. Kysyn miehiltä mihin he ovat tällä viikolla menossa, voisitteko ottaa minut mukaan. Ei vastausta. Kysyn uudelleen yrittäen olla selkeämpi, mikä päivä voin tulla mukaan. Prabhu vastaa viikon päästä maanantaina ja tiistaina. Ok, kiitos tiedosta, mutta mitä teette tällä viikolla, yritän taas sanoa. Keskiviikko, torstai, perjantai mihin menette? Ei vastausta. Istumme hiljaa huoneessa, miehet penkovat työpöydän laatikoita. Toivon, että joku sanoo jotakin tulevasta viikosta. Prabhu ja Omprakash keräävät tavaransa, sanovat ”chalo” (let's go) toisilleen ja lähtevät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti